Lääkettä lääkettä heti! Halkean muuten
tämän loveni kanssa.
Olo on ollut viime viikot todella kipeä,
kipeämpi kuin koskaan aiemmin. Ensimmäistä kertaa olen herännyt päiviin,
jolloin kipu tuntuu liian isolta peikolta. Kädet eivät toimi. Väkisin väännän
hiuksiani poninhännälle, koska se on ainut kampaus joka luonnistuu. Jalat ovat
suoranaisesti helvetin jäykät. Olen ollut olotilani kanssa hyvin helposti
kaatuva. Kummallinen unirytmi ei tietenkään helpota asiaa. Aamuinen urheilu ei
vetristä olotilaa kuten aiemmin.
Pari viikkoa sitten saamamme ensimmäinen
avioliittoneuvonta päättyi kutsuun varinaiseen neuvontapäivään, kuin
tilauksesta pääsimme sinne eilen. Vietimme aikaa Meilahdessa aamusta aina
iltapäivään saakka. Jälleen ammattilaiset pohjustivat liitollemme parasta
mahdollista pohjaa. Heittäydyin heidän hyvältä tuntuville käsilleen ja vaikka
päivän lopputuloksena oli ”kahdeksansormijärjestelmä” ja varpaattomat jalat,
voin tänään iloita voivani suorastaan täydellisesti. Kiitos etusormien ja
jalkapöytien kortisonitykitysten sekä mukavien alansa osaavien ammattilaisten.
Kävimme vihkikuvauksessa aiemmin tässä
kuussa. Session jälkeen suorastaan säteilin, sen verran monesta kulmasta kuvia
napsittiin. Olinkin aina ajatellut sivuprofiilini olevan se paras puoli
minusta. Nyt Meilahdessa ammattilaisen kanssa katselimme otoksia. Kuvaukset
paljastivat vasemman jalan pikkuvarpaan nivelen jonkin asteisen eroosion. Röntgenkuvaa
katsellessa veti hiljaiseksi. Jotain oikeasti tapahtuu tässä kropassa. Minua
syödään. Muistelin tiedostaneeni pikkuvarpaan alueen vaivanneen, mutta edelleen
syynä pidin päkiäjuoksua tai sitten isältä perittyä ylimääräistä varvasta.
Meille ehdotettiin osallistumista uuteen
pohjoismaiseen tutkimukseen, johon mukaan otettiin juuri avioliiton solmineita
pareja. Päätimme ehdottomasti lähteä mukaan. Tutkimuksessa tutkitaan voitaisiinko
lääkehoidon vaikutusta ennakoida sen perusteella, mitkä veren valkosolutyypit
ovat aktivoituneet ja kuinka voimakas aktivaatio on. Tätä varten on löydetty
uusi laboratoriotesti, joka mittaa juuri veren valkosolujen aktivoimista.
Tutkimusta varten meille arvottiin ryhmä, jonka jäsenenä tutkimuksessa
etenisimme. Ryhmät määräisivät sen, millainen lääkitys aloitettaisiin.
Tukholmassa suoritetun arvonnan perusteella meidät arvottiin ryhmään jossa
aloitettiin perinteinen suomalainen reumalääkitys; Trexan + foolihappo,
Salazopyrin sekä Oxyklorin. Näiden pitäisi kuljettaa meitä eteenpäin, tosin
mahdollisesti pienin kuoppineen kuten elämässä yleensäkin, pahoinvointia,
painajaisia, mielialavaihteluja ja vatsaoireita. Sellaista pientä..
Liittoamme seurattaisiin tiiviisti,
hieman tiiviimmin kuin normaalisti. Seuraavan kerran kerromme yhteiselostamme
jo kahden viikon kuluttua. Myös laboratorio tulee hyvin tutuksi. Tämä tuntuu
hyvältä ja oikealta. Meistä pidetään erittäin hyvää huolta.
Kävelin varpaattomana kotiin, ratikan
avustamana. Kortisonin täyttämillä jalkapöydillä ei vain uskaltanut astella
normaalisti. Apteekista lähtiessä, neljää lääkepurkkia kotiini kantaen, kuulin
jonkinlaisen lähtölaukauksen pamahtaneen. Liitto tuntuu nyt erityisen
viralliselta ja julkiselta. Nyt siitä kirjoitetaan papereihini, tarinoiden
kulkiessa lopun elämääni mukana. Pisteenä iin päälle saatoin vilahtaa
kotiovellani suoritettujen salkkareiden kuvausten taustalla. Ankkakävelyn takia
tosin toivon, että tuo otos olisi otettu uudestaan.
Koska tänään vietän suoranaista
juhlapäivää omistaen täydellisesti toimivat etusormet ja lähes täydellisesti
toimivat jalat, eli toimivan kokonaisen kropan, on syytä vähän tennarit jalassa
jammailla..
I´m love fool..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti